Edunvalvontavaltakirjalla henkilö voi määritellä kuka tai ketkä saavat huolehtia hänen asioistaan, jos hän esimerkiksi vakavan sairastumisen takia ei ole enää itse kykeneväinen huolehtimaan muun muassa taloudellisista asioistaan. Vaikka valtakirjaan voikin niin halutessaan merkitä vain yhden valtuutetun, pääsääntöisesti suositellaan useamman valtuutetun nimeämistä. Tällöin ensisijaisesti valittu on edunvalvontavaltuutettu ja tämän jälkeen nimetyt varavaltuutettuja. Mikäli valtakirjaan nimetään useampia henkilöitä, tulee näiden haluttu järjestys tulla selvästi ilmi edunvalvontavaltakirjasta.
“Usein suositellaan nimeämään henkilö myös perheen ulkopuolelta. Jos on kyse esimerkiksi osituksesta tai perinnönjaosta, voi helposti syntyä tilanne, jossa perheen sisältä nimetyt edunvalvontavaltuutetut ovatkin esteellisiä”, Lakiasiaintoimisto Notion juristi Heidi Nurminen muistuttaa.
Digi- ja väestövirasto (DVV) suosittelee käyttämään edunvalvontavaltakirjan laatimisen apuna asiantuntijaa, kuten asianajotoimistoa tai lakiasiaintoimistoa. Nurminen muistuttaa niin ikään saman asian tärkeydestä.
“Edunvalvontavaltakirjaa ei tarvitse hyväksyttää kenelläkään vaan sille haetaan vahvistusta DVV:lta vasta silloin, kun valtuuttaja ei enää pysty huolehtimaan asioistaan juurikin esimerkiksi sairastumisen takia. Näin ollen voi tulla pahimmillaan kymmenien vuosien päästä eteen tilanne, jolloin huomataan, että valtakirjasta puuttuu jotain todella oleellista tai siinä ei esimerkiksi ole määritelty tarkkaan niitä tilanteita, milloin edunvalvontavaltuutettu saa ajaa valtuuttajan asioita. Tästä syystä johtuen olen täysin samaa mieltä DVV:n suosituksen kanssa siitä, että edunvalvontavaltakirjan laatimisessa käytettäisiin asiantuntijaa.”
Edunvalvontavaltakirjalle ei ole olemassa yksittäistä mallipohjaa, joka sopisi kaikkiin tilanteisiin eli myös tämän takia asiantuntijan puoleen kääntyminen on suositeltavaa. On kuitenkin olemassa tiettyjä asioita, jotka tulisi aina löytyä oikeaoppisesti tehdystä valtakirjasta, esimerkiksi valtuuttajan ja valtuutettujen tiedot sekä selkeä kuvaus siitä, millaisia taloudellisia asioita valtuutettu saa hoitaa kuin myös millaisia hoitoon ja asumiseen liittyviä asioita valtuutettu saa hoitaa. Yksi kenties tärkeimmistä on voimaantuloehto, jossa määritellään missä tapauksessa edunvalvontavaltakirja tulee voimaan. Tähän tuleekin kiinnittää erityistä huomiota, sillä ilman oikeaoppisesti laadittua voimaantuloehtoa on laadittu edunvalvontavaltakirja mitätön.
Kun edunvalvontavaltakirja on laadittu, tarvitaan siihen todistajiksi kaksi henkilöä. Todistajien ei tarvitse tietää valtakirjan sisältöä, mutta heidän tulee olla tietoisia siitä, että ovat todistamassa nimenomaan edunvalvontavaltakirjaa oikeaksi. Todistajien tulee myös olla esteettömiä, eli esimerkiksi valtuuttajan puoliso tai oma lapsi eivät voi toimia todistajina. Valmista valtakirjaa ei rekisteröidä mihinkään vaan se tulee säilyttää sellaisessa paikassa, mistä se on tarpeen tullen helppo löytää.
Jos artikkelin luettuasi koet, että haluaisit keskustella enemmän edunvalvontavaltakirjan laatimisesta tai siitä, mitä mahdollisuuksia se tarjoaa, Lakiasiaintoimisto Notio auttaa erittäin mielellään. Tarjoamme sekä yksityishenkilöille että yrityksille aina 20 minuutin ilmaisen alkukartoituskeskustelun, jossa voimme käydä tilannettasi läpi. Mikäli haluat varata alkukartoituskeskustelun, tavoitat meidät monella eri tavalla:
Puhelinnumero: +358444915781
Whatsapp: +358444915781
Sähköpostiosoite: info@notiolaki.fi
Ethän toimita viestitse mitään arkaluontoisia henkilötietoja. Vastaanotamme kaikki tarpeelliset henkilötietoja sisältävät tiedot tietoturvallisella tavalla, johon annamme erikseen ohjeet.
Lakiasiaintoimisto Notio on Pirkanmaalla sijaitseva lakitoimisto, joka palvelee asiakkaitaan pääsääntöisesti Pirkanmaalla (esimerkiksi Tampere, Ylöjärvi, Nokia, Valkeakoski, Pirkkala sekä Akaa) sekä Kanta-Hämeessä (esimerkiksi Hämeenlinna, Iittala sekä Janakkala), mutta asiasta riippuen palvelemme mielellämme ympäri Suomea. Ota siis rohkeasti yhteyttä!