Oletko suunnittelemassa häitä kesälle 2024? Jos olet, onneksi olkoon! Olet varmaan jo tässä kohtaa saanut hääpäivän kannalta tärkeimpiä asioita päätettyä ja varattua, mutta oletko uhrannut ajatusta sille, mikä itse asiassa lain silmissä muuttuu avioliittoon astuttaessa, kun jätätte avoliiton taaksenne? Jos et ole, ei hätää - me pyrimme kertomaan tärkeimmät muutokset niin yksinkertaisesti kuin mahdollista.
Ennen kuin avioliittoon voi astella, tutkitaan, ettei avioliitolle ole esteitä. Avioliiton esteitä ovat esimerkiksi toisen osapuolen tai molempien alaikäisyys tai aiemmin voimaan tullut avioliitto tai rekisteröity parisuhde, joka ei ole päättynyt. Esteettömyystutkintaa tulee itse pyytää Digi- ja väestövirastolta ja sen voi jättää vireille aikaisintaan 4 kuukautta ennen hääpäivää. Käytännössä katsoen esteettömyystutkintaa kannattaa pyytää heti, kun se on mahdollista, sillä vaikka käsittelyajat eivät olekaan kuukausia, voi käsittelyaika venyä viikkoihin esimerkiksi silloin, jos toinen osapuolista on ulkomaalainen. Vaikka kyse olisi kahden suomalaisen välisestä avioliitosta, kannattaa asia silti hoitaa alta pois, sillä mitä lähemmäs hääpäivää mennään, sitä enemmän mieleen nousee muita asioita. Esteettömyyden selvittäminen on maksutonta.
Kenties kaikkein suurin muutos aviopuolisoiden välillä liittyy talouteen. Avioliiton ensimmäisestä päivästä lukien aviopuolisoiden välillä vallitsee lähtökohtaisesti avio-oikeus. Avio-oikeudella tarkoitetaan puolison oikeutta puoleen puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästöstä. Avioliitto voi päättyä joko avioeroon tai toisen puolison kuolemaan ja ainoastaan tällöin avio-oikeus realisoituu. Avioliiton aikana avio-oikeutta ei ole, eli jos toinen omistaa auton yksin, ei toisella puolisolla ole tähän autoon omistusoikeutta, vaikka molemmat sitä käyttäisivätkin. Avioerotilanteessa molempien varallisuus lasketaan yhteen ja jaetaan siten, että enemmän omistanut maksaa vähemmän omistavalle tasinkoa. Jos esimerkiksi enemmän omistavan varallisuus on 100 000 euroa ja vähemmän omistavan 50 000 euroa, maksaa enemmän omistava tasinkoa 25 000 euroa, jolloin molempien omaisuus on 75 000 euroa.
Jos avioliitto päättyy kuolemaan, pätee myös tällöin avio-oikeus puoleen puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästöstä. Mikäli aviopuolisoilla on kaksi lasta eikä heillä ole testamenttia ja menehtyneen omaisuus on ollut 100 000 euroa ja lesken omaisuus 50 000 euroa, on leskellä oikeus saada tasinkona 25 000 euron edestä omaisuutta ensiksi kuolleen puolison kuolinpesästä, jolloin hänen omaisuudekseen jää 75 000 euroa ja kuolinpesän omaisuudeksi 75 000 euroa. Tässä esimerkissä kyseinen menehtyneeltä jäljelle jäävä 75 000 euroa jaetaan perintönä perintökaaren mukaisesti puoliksi aviopuolisoiden kahden lapsen kesken.
Puolisot voivat rajoittaa avio-oikeutta avioehdolla ja esimerkiksi rajoitukset voivat koskea pelkästään avioerotilanteita. Rajoituksilla voidaan rajata myös tiettyjä varallisuuseriä avio-oikeuden ulkopuolelle, esimerkiksi suvun perintömökki voi olla sellainen, josta ei haluta luovuttaa omistusosuutta puolisolle edes avioliiton päättyessä kuolemaan.
Puolisoiden on myös hyvä miettiä, haluaisivatko he testatementata toisilleen omaisuutta. Mikäli esimerkiksi puolisoilla on yhteisiä lapsia, on hyvä muistaa, ettei leskeksi jäävä puoliso lähtökohtaisesti peri ensiksi kuolleelta puolisolta omaisuutta. Niin ikään testamentilla voidaan testamentata leskelle omaisuutta, joka puolestaan pienentää perimysjärjestyksen mukaisesti maksettavaa perintöä rintaperillisille pienimmillään lakiosaan. Lakiosan suuruus on puolet siitä, mitä perittävä muuten perisi.
On tärkeää muistaa, että pääsääntöisesti avoliitossa elävällä ei ole niitä oikeuksia, mitä avioliitossa elävällä on ja näin ollen avioliitossa puolisolla on paljon turvatumpi tilanne taloudellisesti, kuin avoliitossa.
“Avoliitossa elävien on mahdollista saada hyvin paljon avioliittoa muistuttavat oikeudet, jos avopuolisot näin haluavat sopia. Pääsääntöisesti tämä pitää kuitenkin tehdä erillisillä sopimuksilla, että osapuolten väliset oikeudet ovat turvattu. Jos puolisot haluavat turvata esimerkiksi toisen puolison taloudellisen tilanteen kuoleman varalta, eikä kummallakaan avoliitossa olevalla puolisolla lähtökohtaisesti ole mitään painavaa syytä olla menemättä avioliittoon, kannattaa asiasta keskustella vakavasti”, Lakiasiaintoimisto Notion juristi Heidi Nurminen vinkkaa.
“Yksi todennäköisesti harvemmin keskustelussa esiin nouseva asia avioliitossa on elatusvelvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että kummallakin puolisolla on velvollisuus parhaan kykynsä mukaan osallistua yhteisen elämän ylläpitämiseen taloudellisesti. Se, miten tämä käytännössä toteutuu, on varmasti jokaisessa avioliitossa erilainen”, Nurminen toteaa.
Jos avioliitossa oleville miehelle ja naiselle syntyy lapsi avioliiton aikana, noudatetaan tällöin isyysolettamaa. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsen isän ja toisen huoltajan katsotaan automaattisesti olevan aviomies ja täten isyyttä ei tarvitse muulla tavalla tunnustaa. Sen sijaan esimerkiksi avoliitossa asuvien tulee erikseen tunnustaa ja vahvistaa lapsen isyys. Avioliitossa elävillä on myös velvollisuus huolehtia yhteisistä lapsistaan, eikä tämä velvollisuus pääty vaikka avioliitto päättyisi. Jos puolisoiden tarkoituksena on adoptoida lapsi, ei avopuolisoilla käytännössä katsoen ole tähän juurikaan mahdollisuuksia. Pääsääntöisesti ainoastaan avioliitossa elävien on mahdollista adoptoida lapsi.
Niin ikään perheen perustamiseen liittyy oikeus yhteiseen sukunimeen. Avioliitossa puolisoilla on oikeus toistensa sukunimeen ja he voivat yhdessä sopia, pitävätkö he omat sukunimensä vai vaihtaako toinen puoliso sukunimensä. Sukunimen vaihtaminen vihkimisen yhteydessä on maksutonta, jos nimeksi tulee toisen puolison sukunimi tai sukunimiyhdistelmä. Mikäli sukunimen haluaa vaihtaa esimerkiksi puoli vuotta häiden jälkeen tai haluatte ottaa käyttöön kokonaan uuden sukunimen, tulee tällöin maksaa voimassa oleva käsittelymaksu.
Erikoistarjous voimassa toistaiseksi: Tarjoamme yksityisasiakkaillemme nipputarjouksen perhe- ja jäämistöoikeudellisiin palveluihin. Mikäli yksityisasiakas ottaa kauttamme kaksi palvelua, esimerkiksi testamentin ja avioehdon, hän saa loppusummasta 10% alennusta. Mikäli yksityisasiakas ottaa kauttamme kolme tai enemmän kuin kolme perhe- ja jäämistöoikeudellista palvelua, esimerkiksi testamentin, avioehdon ja lahjakirjan, hän saa loppusummasta 15% alennusta. Tarjoamme sekä yksityishenkilöille että yrityksille aina 20 minuutin ilmaisen alkukartoituskeskustelun, jossa voimme käydä tilannettasi läpi. Mikäli haluat varata alkukartoituskeskustelun, tavoitat meidät monella eri tavalla:
Puhelinnumero: +358444915781
Whatsapp: +358444915781
Sähköpostiosoite: info@notiolaki.fi
Ethän toimita viestitse mitään arkaluontoisia henkilötietoja. Vastaanotamme kaikki tarpeelliset henkilötietoja sisältävät tiedot turvasähköpostin välityksellä, johon annamme erikseen ohjeet.
Lakiasiaintoimisto Notio on Pirkanmaalla sijaitseva lakitoimisto, joka palvelee asiakkaitaan pääsääntöisesti Pirkanmaalla (esimerkiksi Tampere, Ylöjärvi, Nokia, Valkeakoski, Pirkkala sekä Akaa) sekä Kanta-Hämeessä (esimerkiksi Hämeenlinna, Iittala sekä Janakkala), mutta asiasta riippuen palvelemme mielellämme ympäri Suomea. Ota siis rohkeasti yhteyttä!